Hoidon kokonaisarvio

Muistisairautta sairastavan ihmisen hoito alkaa olennaisesta kysymyksestä: mikä juuri hänen muistiaan, ajatteluaan ja arjessa selviytymistään heikentää – ja miten voimme siihen vaikuttaa? Muistitalossa geriatrinen ja neurologinen osaaminen yhdistyvät yksilölliseksi hoitopoluksi. Arvioimme sairauksien ja terveydentilan lisäksi koko elämäntilanteen. Hyvä aivoterveys on paljon muutakin kuin diagnoosi ja siihen määrätty lääke.

Erityisesti ikääntyessä monet sairaudet ja lääkkeet voivat vaikuttaa samanaikaisesti vireyteen ja ajatteluun. Käymme siksi läpi kokonaislääkityksen, huolehdimme perussairauksien hoidosta ja etsimme muita hoidettavia oireiden syitä. Huomioimme myös näön ja kuulon: niiden hyvä toiminta auttaa ihmistä osallistumaan, ymmärtämään ja selviytymään arjessa. Riittävä uni, liikunta, ravitsemus ja mielekäs arki ovat osa hoitoa. Unen aikana aivoista poistuu aineenvaihdunnan tuotteita, joten unen laatuun ja mahdollisiin unihäiriöihin kannattaa kiinnittää huomiota.

Vakiintuneilla muistisairauslääkkeillä tuetaan hermoverkkojen toimintaa. Donepetsiili, galantamiini ja rivastigmiini hidastavat asetyylikoliini-nimisen viestiaineen hajoamista. Rivastigmiini vaikuttaa myös toiseen sitä hajottavaan entsyymiin, butyryylikoliiniesteraasiin. Ajatusta voi verrata siihen, että vaeltajan repusta poistetaan ylimääräistä painoa: jäljellä olevien hermoyhteyksien on helpompi tehdä työtään. Memantiini puolestaan hillitsee liiallista glutamaattivaikutusta – kuin vaimentaisi häiritsevää kohinaa, jotta tärkeä viesti erottuisi paremmin. Lääke valitaan sairauden, sen vaiheen ja ihmisen muun terveydentilan perusteella.

Alzheimerin taudin lääkehoidossa on alkanut uusi vaihe. Lekanemabi (Leqembi) ja donanemabi (Kisunla) ovat vasta-ainehoitoja, jotka auttavat poistamaan aivoihin kertynyttä amyloidia. Vakiintuneet muistisairauslääkkeet voivat tukea päivittäistä toimintakykyä ja lievittää myös käytösoireita. Uudet vasta-ainehoidot kohdistuvat Alzheimerin tautiin liittyvään amyloidikertymään, ja niiden on osoitettu hidastavan varhaisen sairauden oireiden etenemistä. Hoidot soveltuvat tarkoin valituille potilaille ja edellyttävät huolellisia tutkimuksia sekä turvallisuuden seurantaa. Arvioimme yksilöllisesti, voisiko tällainen hoito tulla kyseeseen.

Muistisairauteen voi liittyä levottomuutta, ahdistusta, univaikeuksia tai muita käytöksen muutoksia. Ensin selvitämme, mistä oire voisi kertoa: taustalla voi olla esimerkiksi kipua, pelkoa, huonoa unta, lääkkeen haitta tai arkiympäristö, jossa on vaikea toimia. Lääkkeettömät keinot, läheisten ohjaus ja arjen muutokset ovat usein tärkein lähtökohta. Tarvittaessa käytämme myös lääkkeitä muistilääkärin kokemuksen ja tieteellisen näytön perusteella, hyötyjä ja haittoja seuraten.

Muistilääkärin työkalupakkiin kuuluu myös täydentävien hoitovaihtoehtojen harkittu arviointi. Esimerkiksi Lion’s mane -sienivalmisteesta on saatu pienissä tutkimuksissa kiinnostavia viitteitä mahdollisista vaikutuksista kognitiiviseen toimintakykyyn. Myös sen vaikutuksia mielialaan tutkitaan. Souvenaid on varhaiseen Alzheimerin tautiin tutkittu kliininen ravintovalmiste, jonka käytöstä on saatu lupaavia tuloksia. Arvioimme näiden vaihtoehtojen mahdollisen paikan osana yksilöllistä hoitoa.

Hoidon kokonaisarviossa yhdistämme tutkitut lääkkeet, muiden sairauksien hoidon, aivoterveyttä tukevan arjen ja tarvittaessa harkitut täydentävät keinot yhdeksi henkilökohtaiseksi suunnitelmaksi.